Alkutaival /// 26.4.1986 /// Onnettomuuden jälkeen /// Seuraukset

 

Ydinvoimalaonnettomuuden seuraukset tulivat kaikin puolin kalliiksi Neuvostoliitolle. Onnettomuuden jälkiraivaus sekä kalliin sargofakin rakennus maksoivat Neuvostoliitolle sen lisäksi, että sadat tuhannet likvidaattorit sairastuivat jälkiraivauksen yhdeydessä lukuisiin eri syöpätyyppeihin. Lisäksi heidän lapsensa sairastavat paljon ja ovat Ukrainassa ongelma.

Onnettomuudesta koitui myös muille maille ongelmia. Tuulet kuljettivat laskeumaa länteen. Pahiten muista maista saastui Valko-Venäjä, jossa on vielä nykypäivänä paikkoja, joissa ei voi asua. Laskeuma siirtyi Pohjoismaihin (Ruotsissa ja Suomessa mitattiin suuria säteilylukemia) ja lopulta Keski-Eurooppaan.

Onnettomuuden syistä ja seurauksista kiistellään vielä nykypäivänä. Kukaan ei tunnu oikeasti tietävän, mitä tapahtui ja mitkä olivat sen seuraukset. Useimmiten Tshernobyliin liittyviä faktoja on vääristelty, kuten säteilylukemia. Pääsyynä on kuitenkin inhimillinen erehdys sekä puutteellinen teknologia ja työntekijöiden ammattitaidon puutteellisuus. Suurin osuus oli kuitenkin neuvostobyrokratialla, joka ei osannut ajoissa puuttua tiedostettavissa olevaan turvallisuusvajeeseen sekä onnettomuuden jälkihoitoon.

Radioaktiivinen laskeuma saastutti Tshernobylin alueen 30 kilometrin säteeltä käyttökelvottomaksi, mutta alueita löytyy myös Ukrainasta, Valko-Venäjältä sekä Venäjältä. Nämä alueet saivat lähes 70 prosenttia saasteista. Pääosa radioaktiivisista aineista satoi kevät sateiden mukana alas maahan. Kuitenkin näillä alueilla asuu vielä tänä päivänä lähes 800 000 ihmistä.

Monista radioaktiivisista aineista ongelmia tuotti eniten celsium-137. Tämä aine hajoaa hitaasti, sillä sen puoliintumisaika on 30 vuotta. Jäljet näkyvät edelleen sekä Tshernobylissä että muualla maailmaa esimerkiksi riistassa, kaloissa, sienissä ja marjoissa.

Onnettomuusalueen lähellä asuneet ihmiset saivat kilpirauhaseensa merkittäviä säteilyä radioaktiivisten jodipäästöjen vuoksi. Suurin osa tästä tuli alkupäivinä hengityksen mukana ja myöhemmin elintarvikkeiden mukana, etenkin maidosta.

YK arvioi, että noin 4000 ihmistä kuolee suoranaisesti säteilyn aiheuttamiin syöpäsairauksiin. Tämä on kuitenkin hieman ristiriitaista esimerkiksi Greenpeacen asiantuntijoiden arvioihin uhreista, jotka ovat lähes 25 kertaa suuremmat. Kuitenkin lasten kilpirauhassyöpä on yleistynyt Valko-Venäjällä pahiten saastuneilla alueilla. 1800 altistuneista lapsista on sairastunut tähän mennessä, joista kymmenen on kuollut. Näistäkin tapauksista suurin osa olisi voitu välttää, jos maidon käyttö olisi kielletty välittömästi onnettomuuden jälkeen ja joditabletteja olisi ollut saatavissa heti.

Nykyisin suomalainen saa Tshernobylin laskeumasta elämänsä aikana noin puolet ihmisen vuosittaisesta säteilyannoksesta. Luonnonantimien syömisestä saatavat säteilymäärät eivät ole nykypäivänä vaarallisia edes niillä alueilla, joihin pahimmat laskeumat keväällä 1986 tulivat. Laskeuman on arvioitu aiheuttavan Suomessa muutamia satoja syöpäkuolemia 80 vuoden aikana. Samanajan kuluessa miljoona suomalaista kuolee syöpään muista syistä.

 

Alkutaival /// 26.4.1986 /// Onnettomuuden jälkeen /// Seuraukset